Storia del West - Lännentie

Storia del West - Lännentie 1/1975 - 8/1981 (Kustannus Oy Semic)

Storia del West on mittava ja ainutlaatuinen villin lännen sarja. Se kertoo yhden suvun tarinan USA:n rajaseudun valloituksen vuosina, lähes sadan vuoden jaksolla. Päähenkilöt ovat keksittyjä, mutta historialliset tapahtumat joihin heidät on usein sijoitettu ovat tosia ja usein hyvinkin yksityiskohtaisesti kerrottuja. Aiheen tutkimuksessa ja käsikirjoituksissa nähtiin vaivaa ja piirtäjiksi valittiin kovia tekijöitä.

Gino D'Antonion kansitaidetta

Storia del West ilmestyi Suomessa Lännentie-sarjakuvan numeroina 1/1975 - 8/1981. Kotimaassaan Italiassa sarja ilmestyi ensimmäisen kerran Collana Rodeo sarjan numeroissa vuosina 1967-1980 ja myöhemmin uudestaan omana Storia del West sarjanaan.  Sarja sisältää kaikkiaan 75 pitkää tarinaa. Suomeksi sarjaa julkaistiin 72 sarjakuvakirjaa. Ilmeisesti suomalaisesta julkaisusta puuttunee pari sarjaan kuuluvaa jaksoa aivan alkupäästä.

Sarjan loi, käsikirjoitti ja osin piirsi Gino D'Antonio (1927-2006). D'Antonion lisäksi tärkeimpiin piirtäjiin kuuluivat Renato Polese (1924-2014) ja Sergio Tarquinio (s. 1925). Muitakin kovia nimiä piirtäjäkaartista löytyy (Renzo Calegari, Giorgio Trevisan ja Luis Bermejo), mutta Polese ja Tarquinio piirsivät eniten jaksoja yhdessä D'Antonion kanssa. Renzo Calegari (1933-2017) oli tärkeänä tekijänä mukana alkupuolella.

Polesen ja D'Antonion tyylit piirtää muistuttavat hiukan toisiaan, molemmat olivat erittäin taitavia tekijöitä. Tarquinio taas piirsi sarjan ehkä muistettavimmat kasvokuvat, hänen lähikuvansa esimerkiksi apassipäällikkö Geronimosta, Custerista ja Wild Bill Hickokista ovat hienoja.
Piirtäjäkaartin ollessa aina kovaa tasoa, D'Antonio itse on silti nostettava selkeästi kovimmaksi tekijäksi kaikista myös piirtäjänä, ja hänen piirrostyönsä nostaa tietyt jaksot klassikoiksi. Tuossa vaiheessa uraansa D'antonio oli jo tehnyt komean uran muiden sarjojen parissa, hän oli piirtänyt sotasarjoja Fleetwaylle, Pecos Billiä, El Kid jaksoja jne. Mies oli siten kovassa iskussa päästessään Storia del Westin kimppuun ja sarjasta tulikin hänen hienoin työnsä, elämäntyönsä.

Sarjan alussa Brett MacDonald saapuu Yhdysvaltoihin 1800-luvun alussa ja astuu heti historiallisten tositapahtumien pyörteisiin ottaessaan osaa Lewisin ja Clarkin rajaseudun tutkimusmatkalle. Länteen päädyttyään Brett menee naimisiin shoshoninaisen Sicawejan kanssa ja he saavat pojan nimeltä Pat. Brett ja Sicaweja kuolevat Alamon taistelussa. Pat kasvaa rajaseudulla, toimien Texas Rangerina, oppaana, Wells Fargon vaunujen vartijana ym. Jossain vaiheessa hän kohtaa opettajatar Brenda Adamsin, jonka mies George kuolee. Pat auttaa Brendaa ja tämän poikaa Bill Adamsia monin tavoin ja lopulta Pat ja Brenda menevät naimisiin. Perhe asettuu Patin vanhemmiltaan perimälle maatilkulle Texasiin ja Patista tulee karjatilallinen. Pat ja Brenda saavat kaksi poikaa, Ben ja isoisänsä mukaan nimetty Brett.

Sukupuuta. Benin puoliso Lily (alavasen) tosin menehtyy traagisesti ja surun murtama Ben löytää myöhemmin uuden puolison, Ursula Quinlanin.

Bill Adams Renato Polesen piirtämänä

Brendan poika Bill Adams on sarjassa usein esillä, hän on sopiva hahmo heitellä ympäri länttä historiallisten tapahtumien kuvauksissa ammattiensa takia. Paitsi että on rajaseudulla varttunut mies, Bill on ilmeisesti perinyt opettajataräidiltään mielenkiinnon yhteiskunnalisiin asioihin. Hän liittyy aluksi armeijaan, mutta pettyy sen toimintatapoihin ja eroaa kersanttina jo ennen sisällissotaa. Hän tutustuu Alan Pinkertoniin, toimii Pinkertonin leivissä sisällissodan aikana tiedustelutehtävissä pohjoisvaltioiden hyväksi ja tutustuu Pinkertonille työskennellessään myös kenraali Grantiin.
Erottuaan Pinkertonilta sodan jälkeen Adams kohtaa Grantin uudelleen Grantin ollessa armeijan ylipäällikkö. Grant värvää Adamsin toimimaan jonkin sortin henkilökohtaisena luottamusmiehenään, silminään ja korvinaan lännessä. Ja pesti jatkuu Grantin edettyä armeijan ylipäälliköstä USA:n presidentiksi asti. Työsuhde loppuu Little Big Hornin taistelun jälkeen. Grant antaa potkut Adamsille, joka vihjaa Grantin olevan lopullisessa vastuussa sekä epäonnistuneesta intiaanipolitiikasta että seitsemännen ratsuväkirykmentin tuhosta Little Big Hornissa. Grantin ja Adamsin välirikon jälkeen Pinkerton etsii Adamsin käsiinsä ja pestaa tämän taas etsiväkseen.


Pat MacDonald liikkuu ympäriinsä myös ja on usein pääroolissa läpi koko sarjan. Karjatilalliseksi asetuttuaankin karjanosto- ja myyntimatkat yms liikuttelevat häntä ympäri länttä.

Pat MacDonaldin pojista Ben on monessa jaksossa keskiössä. Hän listautuu levottomana nuorukaisena jo sisällissodan aikana ikänsä valehdellen alaikäisenä konfederaation armeijaan. Kun Bill toimi sisällissodassa pohjoisen hyväksi niin perheestä löytyy siis sekä etelän että pohjoisen puolella olleita miehiä.  Ben joutuu monenlaisiin vaikeuksiin sodan jälkeen kulkurivuosinaan. Hän päätyy etsintäkuulutetuksikin otettuaan syyn niskoilleen naisystävänsä Lilyn pakon edessä -Beniä suojellessaan - tekemästä miestaposta.
Nuorin pojista Brett taas kasvaa naperovuosista nuoreksi mieheksi vasta sarjan loppupuolella ja esiintyy siten päähenkilönä harvemmin. Hänkin ehtii yrittää sotilaan uraa sarjan lopussa, haavoittuen Wounded Kneessä 1890,  josta hänen isänsä noutaa hänet kotiin.

Ben ja Lily by Gino D'Antonio

Brett, Sicaweja, Pat, Brenda, Bill, Ben, Brett -poppoon lisäksi sarjan päähenkilöihin kuuluu Belinda Hall, joka hellustelee Bill Adamsin kanssa. Belinda ja Bill ovat alunperin USA:n sisällissodassa vastakkaisilla puolilla samoissa tehtävissä - vakoojina, vihollisina. Belinda on etelän ja Bill pohjoisen puolella. Seurustelu siinä tilanteessa ei oikein onnistu, vaan toisia vastaan juonitellaan, mutta sodan jälkeen he aloittavat parisuhteen.
 

Belinda Hall by Renato Polese (vasemmalla) ja Sergio Tarquinio (oikealla)

Sarjan naisista Brenda edustaa tyyppiä lempeä mutta myös luja rajaseudun nainen, jolla on kädet täynnä työtä kodin ja lasten kasvattamisen kanssa arvaamattomassa ympäristössä.
Belinda taas on paitsi alunperin ns. southern belle ja konfederaation puolella työskennellyt vakooja, niin myös hyvin omapäinen, älykäs ja seikkailuihin ajautuva naishahmo. Sisällissodan myötä pohjoisvaltiolaiset tekevät mittavaa tuhoa etelässä ja he myös polttavat Belindan suvun kotikartanon. Konfederaation puolesta kamppaillut ja sodassa kaiken menettänyt Belinda siirtyy sodan jälkeen länteen ja pyörittää menestyvää "Golden Rail" saluunaa rautatietyöläisille. Rautatien rakentaminen yhdysvaltojen halki Union Pacific ja Central Pacific yhtiöiden kilpailuna kuvataan näet sarjassa myös. Belindan "Golden Rail"-saluunakin tosin palaa maan tasalle. Jenkkien ensin poltettua hänen kotinsa Belinda menettää koko omaisuutensa toisen kerran saluunan palaessa, ollen taas tilanteessa jossa hänelle jää vain vaatteet päälleen. Se ei lannista tätä mainiota hahmoa.

Brenda ja Belinda paukuttelevat - kuva Renato Polesen piirtämästä harvinaisesta jaksosta jossa nämä sarjan naispäähenkilöt esiintyvät yhdessä samassa tarinassa, kun Belinda päättää käydä visiteeraamassa MacDonaldin ranchilla tutustumassa puolisonsa Bill Adamsin sukuun. Lännetie 9/79 "Vihreät laitumet" - "Verdi pascoli" (Collana Rodeo nro 116, 1977).

Usein esiintyvistä sivuhenkilöistä perheen ystävä äkäinen skotti "Mac" (Alistair MacRimmon) on jopa päähenkilönä jossain yksittäisessä jaksossa, jossa MacDonaldin sukua ei edes esiinny. 

Sarja päättyy koko suvun lopulta kokoontuessa taas yhteen MacDonaldin ranchille 1890-luvulla.

Aika moni sarjan jaksoista keskittyy kuvaamaan joko tiettyä historiallista tapahtumaa tai tiettyä historiallista henkilöä villin lännen historiasta. Historiallisten hahmojen kuvaaminen on perusteellista. Traagisissa tai radikaaleissa tapahtumissa mukana olleita hahmoja tutkaillaan persoonina taidokkaasti, henkilöitä sijoitellaan sivuhenkilöinä mukaan aikaisempiin tarinoihin jo ennen kuin heidät nostetaan kunnolla esiin tunnetuimmissa yhteyksissä myöhemmin. Sarja tutkii taustoja ja kertoo miksi henkilöstä tuli se minä hänet tunnetaan. Esim apassipäällikkö Geronimon henkilöhistoriaa kerrotaan jo ennenkuin hän nousee esiin keskiössä varsinaisia apassisotia kuvaavissa jaksoissa, Jesse James esiintyy jo sisällissodan aikaisissa jaksoissa sissivuosinaan ennenkuin nousee esiin junanryöstäjänä myöhemmin, Wild Bill Hickok esiintyy sarjassa jo nuorena miehenä jne.

Sarjan alkupuolen jaksoissa on enemmän perinteistä seikkailusarjakuvien henkeä ja historialliset tapahtumat ovat hiukan sivussa, mutta hyvin pian homma lähtee kunnolla käyntiin ja oikea balanssi faktan ja fiktion väliltä löytyy. Mieleenpainuvia jaksoja ja aiheita ovat esim. kuvaukset Little Big Hornin taistelusta ja siihen johtaneista tapahtumista, apassisodat, Wild Bill Hickokin, Billy the Kidin ja Jesse Jamesin tarinat, konfliktit Komanssien ja biisoninmetsästäjien välillä jne.

Geronimo Sergio Tarquinion piirtämänä

Ihmisiä kuvataan ihmisinä, olivat he sitten jenkkejä tai konfederaatteja, lainvalvojia tai lainsuojattomia, valkoisia, mustia, intiaaneja tai meksikolaisia. Tulee selväksi että historian pyörteissä yksittäinen ihminen on yleensä voimaton,  yksilön ja yhteisön etu voi olla ristiriidassa ja voi olla vaikea tietää onko oikealla puolella tai onko edes mahdollista olla.

Italiassa sarjasta on otettu uusintapainoksia ja tätä kirjoittaessa sarjaa julkaistaan siellä taas - nyt suurikokoisempana ja värillisenä versiona. Suomessa sarjalla oli ilmestyessään ilmeisesti hyvin lukijoita, numeroita liikkuu divareissa ja muutamasta ensimmäisestä numerosta otettiin uusintapainoksia. Lukijoiden parissa sarja on ilmeisen arvostettu mutta julkaisuajankohdan pienehköiltä sarjakuvakriitikkoporukoilta Suomessa se taisi mennä hiukan ohi, liekö huomanneet että että Italiasta pukkaa Euroopan (tai maailman) parasta western-sarjakuvaa. 

Pat MacDonald ja hänen poikansa Brett, piirtäjänä Sergio Tarquinio

Toisen hienon italialaisen western-sarjakuvan Ken Parkerin käsikirjoittaja Giancarlo Berardi kertoo että Ken Parkerin luomiseen vaikutti suuresti Sydney Pollackin elokuvan Jeremiah Johnson lisäksi nimenomaan Storia del West -sarja. Vaikka onkin nykyään jo sarjakuvan veteraani, Berardi on hiukan nuorempaa sukupolvea kuin Storia del Westin tekijäkaarti. Berardi kertoo että ei aluksi sarjakuvaa lukiessaan tiennyt että sarjan tekijät ovat hänen maanmiehiään, vaan luuli sarjaa amerikkalaiseksi. Saatuaan tietää tekijöiden olevankin italialaisia hän kiirehti tutustumaan heihin. Berardi ihastui ensin Renzo Calegarin piirrostyyliin mutta sitten ennenkaikkea D'Antonion, ja sanookin D'Antonion olleen ensimmäinen Italian sarjakuvataiteen uudistajista. Berardi tapasi D'Antonion useasti, myös Ginon kotona hänen perheensä luona, ja piti hyvin ilmeisesti D'Antoniota suuressa arvossa paitsi sarjakuvataiteilijana niin myös miehenä, todeten että nöyryys ja yksinkertaisuus ovat suurten mestarien ominaisuuksia.

Custerin loppu. Gino D'Antonion piirtämästä jaksosta "Kunniakas Päivä" Lännentie 5/1980, "Giorno Di Gloria" Collana Rodeo 1978

Bella & Bronco 1, 1984

 Gino D'Antonion Storia del Westin jälkeen luoma Italiassa 80-luvulla ilmestynyt "Bella & Bronco" western-sarja olisi myös mielenkiintoinen lukea suomeksi. Myös tämä sarja oli D'Antonion käsikirjoittama ja osin hänen itsensä ja osin vanhojen työkavereidensa piirtämä. Sarjaa julkaistiin hiukan isommassa koossa kuin Storia del Westiä ja  D'Antonion piirrostyö sarjassa on todella komeaa ja kulkevaa. Sivuja tuijottaa ilokseen, vaikka italiankielisestä painoksesta ei täällä Kaapu Press -kammiossa tajuta tekstin osalta mitään.

Suomeksi D'Antonion piirtämiä sarjoja on julkaistu Lännentien lisäksi ainakin Pecos Bill lehdessä ja ilmeisesti Korkeajännityssarjassa 1950-60 luvuilla ja D'Antonion sekä piirtämä että käsikirjoittama komea Rorke's Driftin taistelua Etelä-Afrikassa kuvaava "Zulumaan kesyttäjä" albumi Semicin "Seikkailujen Mies"-sarjassa 1979. Hänen käsikirjoituksiinsa muiden piirtämiä sarjoja löytyy suomeksi ainakin Filippucci Lucion piirtämä Tex Willer suuralbumi "Raivoisa rämejahti",  Nick Raider sarjan jakso "Musta Päivä" piirtäjänään Bruno Brindisi, ja D'Antonion ja Renzo Calegarin viimeinen yhteistyö "Bandidos!".
Liekö muitakin, mutta Storia del West/Lännentie on työ josta hänet tunnetaan parhaiten.

Gino D'Antonio palkittiin elämäntyöstään "Maestro del Fumetto - Master of the Comics" tittelillä Luccan sarjakuvafestivaaleilla 1996.

2017 Bonelli julkaisi Italiassa yli 200-sivuisen suuren kovakantisen kirjan, jossa perehdytään Storia del West -sarjan tekijöihin ja taustoihin ja käydään läpi tapahtumat sarjassa vaihe vaiheelta 1804-1890. "Storia del West - La realtà e la leggenda nel capolavoro a fumetti di Gino D'Antonio" (Luca Barbieri, Luca Boschi, Graziano Frediani - Sergio Bonelli Editore, 2017).

Kertoja- ja piirtäjämestari Gino D'Antonio kuoli jouluaattona 2006. Hänen työnsä elää, kauan.
 

Gino D'Antonio

J. Vuorma
www.opticmatador.com



Blogin kuvat Lännentie-sarjakuvakirjoista, Storia del West sivuoriginaaleista ja kirjasta "Storia del West - La realtà e la leggenda nel capolavoro a fumetti di Gino D'Antonio"