DIY minicomic zinecomic by J. Vuorma
In English.
A6 size
Cardstock covers + 24 pages
Limited Edition
This comic started on instagram, now it's going print!
Power and beauty, death and the maiden, weird western, romantic horror.
Available through Etsy.
Ships everywhere.
First batch on Etsy comes with 2 small exclusive high quality full color art prints.
 | ||||||||
| Art and Music |
 |
| Drink with the Living dead |
Mysteeriwestern joka käsittelee kuu-ukkoja.
Kahdella kannella varustettu tuplaminialbumi. Split album. Kaksi minialbumia yhdessä.
Kaapu Press julkaisun kääntöpuolelta löytyy haamu press bootleg comiX -julkaisu, "h**Lerin sarjakuvablogi", joka on avausjakso A. Mörinän luku kerrallaan minicomic-muodossa ílmestyvään sarjakuvaromaaniin.
- itse kasattu pieni DIY minialbumilärpäkke = very punk, zine, minicomic
- yhteensä 16 sivua + kartonkikannet = minialbumi
Vilkaise löytyykö Etsy-putiikista, tai kysele emailitse. Tai jotain.
NÄYTTELY:
Juha Vuorma - Haamuvarjo
la 16.9.2023 - su 5.11.2023
Sarjakuvagalleria! - Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, 90100 Oulu.
Ilmainen pääsy, avoinna joka päivä klo 10–20.
Sarjakuvissaan useita eri genrejä monipuolisesti hyödyntävä Juha Vuorma lienee tunnetuin Kaapuveikko-sarjakuvansa lisäksi erityisesti tummasävyisistä kauhuwestern -sarjoistaan, joita on julkaistu Suomessa ja USA:ssa.
Näyttelun sarjakuvat ovat viimeisimmästä tähän genreen sijoittuvasta albumista HAAMUVARJO, joka on kauhuwesternkulisseihin sijoitettu eksistentiaalisia kysymyksiä tutkiva teos. Kauhuwesternballadi miehestä ja hänen varjostaan, olemassaolon ongelmaa ja ihmisen elämäntaivalta tutkaileva tarina.
Vuorman sarjakuvissa ja maalauksissa usein esiintyvä kasvoton (ja siten persoonaton, ikuinen) revolverimies on symboli ihmismielen syvyyksissä asuvalle primitiiviselle varjopuolen energialle, joka voi olla tiedostettuna suuri voimavara, tai tiedostamattomana arvaamaton, harhaanjohtava ja tuhoisa.
Näyttelyssä esillä Haamuvarjo-sarjakuvaoriginaaleja ja napakka valikoima J. Vuorman suosittuja Dark Western -maalauksia.
Haamuvarjoa saa verkkokirjakaupoista ja hyvistä sarjakuvakaupoista.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/haamuvarjo-9789528049029
Jälleenmyyjien saatavilla teos on Kirjavälityksen ja BoD:n kautta.
https://www.bod.fi/kirjakauppa/haamuvarjo-juha-vuorma-9789528049029
J.Vuorma
www.opticmatador.com
https://www.facebook.com/jvuorma
https://www.instagram.com/juhavuorma.art/
Sarjakuvamyyjä Glen Hammonds lanseerasi USA:ssa termin OUTLAW COMICS 80/90-luvulla. Hän käytti termiä myydessään ja jaellessaan sarjakuvia Raw Comics puljunsa kautta. Termillä outlaw comix hän viittasi tietynlaisiin ultraväkivaltaisiin mustavalkoisiin indiesarjakuviin, kuten Tim ja Joe Vigilin Rebel Studios-julkaisut (Faust, Gunfighters in Hell), Tim Tylerin ja James O'Barrin sarjat, Cry for Dawn, Razor, Poison Elves, Boneyard Pressin julkaisut yms. Hammonds jelppi näitä sarjoja tietoisesti (koska kukaan muu ei sitä tehnyt), mainosti ja jakeli, mikä oli lehdille suuri apu kun Diamond Distribution ei välttämättä kaikkia sarjoja suostunut jakeluunsa ottamaan. 2020 syöpään menehtynyttä Hammondsia arvostetaan siksi suuresti sarjojen tekijöiden, lukijoiden ja myyjien parissa.
90-luvulla genre oli elävähkö. Ainakin jotain Rebel Studios sarjakuvia sai aikoinaan Suomestakin, ainakin Kukunorista. Faust on monille suomalaisille tuttu. Sarjan piirtäjä Tim Vigil on tavallaan outlaw comix genren kummisetä. Hän tosin eroaa monista muista tekijöistä siinä että on pirullisen hyvä piirtäjä teknisesti - se ei ollut vaatimus eikä välttämätön ominaisuus outlaw comix nimikkeissä, tärkeämpää oli asenne ja vimma.
90-luvun lopussa outlaw comix termi ilmeisesti katosi käsitteenä, kun tunnetuimmat sarjakuvat joihin se viittasi kuihtuivat pois tai pitivät pitkiä taukoja. Eräs tuttu USA piirtäjä kommentoi minulle näiden sinnikkäiden pohjalta ponnistavien tummasävyisten sarjojen katoamista 2000-luvulle tultaessa että koko juttu vain jotenkin kuoli, kaikki lehdet katosivat. Riittävää menekkiä ja yleisön mielenkiintoa ei ilmeisesti enää ollut. Taisi tosin sama myyntimäärien romahdus koskea kaikkea sarjakuvaa USA:ssa tuolloin. Ja pieniin iskee aina pahiten. Tim Vigil kertoi jossain haastattelussa että myymättä jäänyttä (ennen hyvin liikkunutta) uusinta Faust-numeroa oli hänellä tuolloin niin paljon että hän joutui nukkumaan niiden päällä. Laatikkokaupalla Faustia ja patja laatikkokasan päällä.
Myöhemmin genreä on yritetty määritellä, mitä on outlaw comix...usein äärimmäistä väkivaltaa, monesti seksuaalisia tilanteita, itsenäistä taiteellista ilmaisua kuvituksessa. Ja huonoa makua, vihaa...jotain pakkomielteenomaista tummaa vimmaa tarinoissa. Runsasta mustaa sivuilla. Tarkkaa määrittelyä ei liene olemassa, jokainen sarja on tekijänsä näköinen. 90-luvulla se oli kuitenkin genre joka ei pyrkinyt mainstreamiin ja jota ei sinne haluttu. Joka ei siten nauttinut mainstreamin taloudellista tukea, mutta joka ei myöskään nauttinut indiesarjakuvapapiston hyväksyntää millään tasolla, eikä mitään tukea siltäkään taholta. Outlaw comix nimike oli osuva. Se oli tavallaan underground-sarjakuvan tummimman laidan ilkeä äpärälapsi, hylkiö, sarjakuvan villi länsi, jotain aivan muuta kuin se sanotaanko ysärifantagraphicsjavastaava-bandwagon, johon suuri osa indiesarjakuvataiteilijoiksi haikailevista pyrki 90-luvulla laumassa hyppäämään.
Nyttemmin termi outlaw comix on liitetty myös uudempiin vastaavantyylisiin omakustannesarjakuviin, jotka eivät välttämättä ole sarjakuvakauppajakelussa vaan toimivat fanzinetyyliin.
Outlaw comix oli (ja on) omanlaisensa ilmiö. Ja, jos jokin ilmenee, se ilmenee usein eri puolilla maailmaa samaan aikaan, hiukan eri muodoissa. 1995 sarjakuva-albumissani Saarnaaja oli ehkä samaa henkeä, fumettivaikutteineen eurooppalaisena versiona. Sen tyylin teoksena se oli silloin liikaa täysmittaisesta albumistani alun perin kiinnostuneelle kustantamolle, mutta Kuopiosta käsin toiminut Sputnik Press nyrkkipaja onneksi pelasti teoksen julkaisuun. Vaikka vihaa ja väkivaltaa roiskiva teos ei ollut sitä mitä suomalaisen sarjakuvan haluttiin ehkä silloin(kin) olevan, niin albumiin suhtauduttiin täällä kuitenkin 90-luvulla suhteellisen kohteliaasti (no, toki joku sarjainfo haukkui albumin, itsestäänselvyys).
Heti perään 1996 Saarnaaja lähentyi henkisiä USAn outlaw comix serkkujaan, kun kalifornialainen underground metalliin keskittynyt Wild Rags levy-yhtiö/levykauppa/zine julkaisi albumin englanninkielisen lehtimittaisen version nimellä "THE SERMON". Myös pahamaineinen Boneyard Press oli kiinnostunut Saarnaajan USA julkaisusta, mutta myöhästyi. Wild Rags julkaisi myös pari muuta sarjakuvanumeroa, jenkkitekijöiltä, hyvin outlaw nekin. Wild Ragsin painokset olivat tuhansissa, jakelu oli keskittynyt firman julkaiseman The Wild Rag-lehden/zinen tilaajille ja levykaupan ja distron asiakkaille, mutta muuta menekkiä sarjakuvanumeroille tuskin juuri oli. Suunnitellulle Saarnaajan jatko-osalle USA:ssa kävikin samoin kuin samaan aikaan kävi monille raskaamman sarjan outlaw comix lehdille siellä, julkaisu kuivui kasaan. Kaikki Wild Ragsin toiminta loppui, ilmeisesti firman taloussotkuihin. Pienlehtihenkeen toki saarnaajahommat silti jatkui, kun Kooma-zine Suomesta julkaisi jatkon.
(btw metalliscenestä löytyy/löytyi kritiikkiä Wild Ragsin Richard C:n toimille musiikin julkaisijana ja kauppiaana, mutta itse en voi sanoa miehestä kuin pelkkää positiivista, koska The Sermonin suhteen hän teki kaiken just niin kuin olimme sopineet ja nopeasti ja kommunikaatio pelasi 100% - vaikka elettiin aikaa ennen internettiä).
Mutta, mutta...miksi siis nyt juttua tämän tyylilajin sarjakuvista? Koska viime vuosina termi outlaw comix on ilmeisesti taas herännyt (tai herätetty) henkiin. Suosittu YouTube-kanava Cartoonist Kayfabe on käsitellyt aihetta perusteellisesti ja usein, ja esitellyt sekä vanhoja lehtiä että uusia tekijöitä. Outlaw comix termiä näkee käytettävän määrittelemässä tyylilajia uusien omakustannesarjakuvien joukkorahoituskampanjoissa ja sosiaalisen median sarjakuvapromootioissa. Jotkut uudet tekijät jopa kertovat vaikutteikseen vanhoja outlaw comix nimikkeitä ja taiteilijoita.
Ja...olen ilolla pannut merkille että jos ja kun THE SERMON -lehteni vilahtaa (yhä) jossain sosiaalisen median postauksessa USA:ssa tai Kanadassa, niin siihen on nykyään siellä usein pamautettu automaattisesti ja oikeutetusti hashtag "OUTLAW COMICS".
- jvuorma, opticmatador.com
Ihmismielen rajaseudulla elää primitiivinen energia. Jos tiedostat ja tunnistat sen, se voi olla sinun suurin voimavarasi. Jos et tiedosta sitä, se on sinussa silti...ja voi johtaa sinut harhaan. Se voi tuhota sinut. Se on haamuvarjo. Sen symboli J. Vuorman sarjakuvissa ja maalauksissa on kasvoton revolverimies, joka on arvaamaton ja ikuinen. Näyttelyyn on valikoitu teemaa kuvaavia sarjakuvia ja maalauksia.
Haamuvarjo on J. Vuorman sarjakuva-albumi, eksistentiaalisen koskettava kauhuwesternballadi. Näyttelyn sarjakuvaoriginaalit ovat peräisin tästä albumista. Teos löytyy verkkokirjakaupoista, joistakin hyvin varustetuista sarjakuvakaupoista, ja toki tekijältäkin saa.
Kulttuurihautomo Kaapu Press on valinnut vuoden 2022 parhaat levyt ja levynkansitaiteet. Tämän vuoden äänestyksessä ei ollut resursseja erotella musiikkia eri kategorioihin kansallisuuden tai genren mukaan, vaan kaikki painivat tällä kertaa tasa-arvoisesti samassa sarjassa. Samoin raadin vähien resurssien takia pystyttiin jakamaan vain ykköspalkinnot, sekä musiikin että kuvataiteen saralla. Varsinaisiin palkintoihinkaan ei ollut varaa, joten ne jaetaan vain lyhyinä mainintoina virtuaalimaailmassa.
Kuvataide - kansitaide
Vuoden 2022 paras levynkansimaalaus: Paolo Girardi - öljymaalaus Kryptonomicon -yhtyeen “Infernalia”-albumin kanteen. Julkaisija: Punishment 18 Records.
Perusteluiksi
riittää raadin toteamus että taiteilija Paolo Girardin metallimusiikkia
kuvittavat öljymaalaukset saisivat Hieronymus Boschinkin leuat
loksahtamaan.
Lisäksi raati myönsi erikseen kunniamaininnat laadukkaasta urasta seuraaville kansitaiteilijoille: Mario E. Lopez M., Juanjo Castellano Rosado , Joe Petagno, Kris Verwimp.
Musiikki
Vuoden 2022 paras musiikkialbumi: Jelena Rozga - "Minut Srca Mog" (Croatia Records, Tonika Records)
Kun yleensä kansanmusiikin syvimmän taiteellisen latauksen lähteenä toimivasta underground metallista ei tänä vuonna noussut yhtä selvästi erottuvaa ääniharavaa, äänestyksen ykkössijalle kipusikin kroatialaisen laulajan Jelena Rozgan sopivasti loppuvuodesta ilmestynyt kauan odotettu albumi. Koska albumiin on koottu (pääosin akustiseen) uudelleenkäsittelyyn lauluja taiteilijan koko uralta, on selvää että jo kappalemateriaali on niin vahvaa, että sen kanssa on vaikea kilpailla. Tuore sielukas laulutulkinta kokoaa kappaleet kokonaisuudeksi, joka pokkaa suvereenisti vuoden 2022 parhaan albumin tittelin.
Äänestyksiin osallistuneet asiantuntijat ja kriitikot: H. Varjo, V. Haamu, J. Vuorma.
Parasta levynkansikuvitusta koskeneessa äänestyksessä ei huomioitu tekoälyn tekemiä kuvia ja osa raadista ilmeisesti vieroksui hiukan digitaalisiakin teoksia, vaikka ne olivat toki ehdolla.
Kaapu Press kuittaa.
Ps. Parhaaksi Pohjois-Suomen keikaksi raadista mainittiin Lucifer - Oulu 29.7.2022, mutta äänestystä ei aiheesta järjestetty.
Underground ja underdog sarjakuvahautomo Kaapu Press on valinnut vuoden 2022 parhaat sarjakuvateokset. Tämän vuoden äänestyksessä ei nähty tarpeelliseksi erotella sarjakuvia eri kategorioihin (suomalaiset, käännössarjakuvat, ulkomaiset), vaan kaikki painivat tällä kertaa tasa-arvoisesti samassa sarjassa. Ratkaisuun on päädytty joka kategoriasta löytyvän kovan tason, palkintojen puutteen, ja raadin kategorisointia koskevien erimielisyyksien takia.
Ehdolle hyväksyttiin pitkät tai pitkähköt teokset, joko itsenäisenä teoksena tai osana antologiateosta julkaistut sarjakuvateokset.
Koska Kaapu Press kantaa kaiken työtaakkansa sarjakuvankin parissa ilman tukea mistään, yhden olennon rakkaudesta lajiin ja omaan visioonsa, kohtalon pakottamana, varsinaisiin palkintoihin ei tälläkään kertaa ollut varaa, vaan ne myönnetään pelkkinä mainintoina. Aiempina vuosina ei tosin ollut varaa edes mainintoihin.
Vuoden 2022 paras sarjakuvateos: NICOLAS C. GREY - "MAYONNAISE" (Headache Comix, small press)
Nicolas Greyn teos "Mayonnaise" keräsi raadilta selvästi eniten ääniä. Taiteilija on tehnyt kiinnostavasta aiheestaan perusteellista tutkimustyötä, jonka hän muuntaa sarjakuvalliseen ilmaisuun kiitettävän sujuvasti ja informatiivisesti. Piirrostyössä näkyy vanhempien underground sarjakuvien vaikutteita, joiden pohjalta oma ilmaisu on päivittynyt nykyaikaan istuvaksi.
Ähkyyn ja kyllästymiseen asti omaelämänkerrallista kerrontaa tulvivan sarjakuvakentän keskellä teos on valopilkku esimerkkinä siitä, miten omaelämänkerrallista aineistoa voi käyttää toimivastikin, sopivana annoksena osana laajempaa kulttuurillista kommentointia.
Raati luovuttaa parhaan teoksen pokaalin yksimielisesti tälle teokselle.
Vuoden parhaan pitkän sarjakuvateoksen valinnan lisäksi raati antaa yhden kunniamaininnan yleisestä hyvästä ja pitkästä sarjakuvatyöstä.
Kunniamaininta: Alfonso Font, pitkästä ja laadukkaasta urasta sarjakuvan parissa.
Äänestykseen osallistuneet asiantuntijat ja kriitikot: H. Varjo, V. Haamu, J. Vuorma.
Kaapu Press kuittaa.
